Laia Abril: A History of Misogyny, Chapter One: On Abortion

On Abortion (Abortista) on ensimmäinen osa Laia Abrilin (s. 1986) pitkään tutkimukseen pohjaavaa hanketta A History of Misogyny (Naisvihan historia). Se kertoo vaaroista ja kärsimyksestä, jotka aiheutuvat turvallisen, laillisen ja vapaan aborttioikeuden puutteesta. Historiallisista ja nykypäivän dokumenteista koostuva On Abortion tuo esiin aborttiin liittyviä stigmoja sekä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Abrilin huolellinen tutkimus kertoo naisten puutteellisista oikeuksista päättää itse lisääntymiseen liittyvistä asioista.

"Luonnollisissa" olosuhteissa naiset tulisivat raskaaksi keskimäärin 15 kertaa elämänsä aikana, ja synnyttäisivät kymmenen lasta. Seitsemän lapsista selviäisi lapsuudesta. Vuosisatojen ajan ihmiset ovat etsineet keinoja viivyttää tai keskeyttää raskaus. Nykyään, siitä huolimatta, että tehokkaita ja turvallisia tapoja keskeyttää raskaus vihdoin on olemassa, naiset ympäri maailman jatkavat vanhojen, laittomien tai riskialttiiden keinojen käyttämistä. Yli 47 000 naista kuolee joka vuosi laittomasti ja vaarallisesti toteutettujen raskaudenkeskeytysten takia. Miljoonat naiset eivät edelleenkään saa keskeyttää raskautta lain, uskonnon tai ympäristön painostuksen takia. Tämä koskee myös lapsia tai raiskauksen uhreja sekä naisia, joiden sisällä kasvava sikiö on joko elinkelvoton tai aiheuttaa naiselle vakavan terveysriskin.


Mahdollisuus

8.3.–26.5.2019
Suomen valokuvataiteen museo



Darya Apakhonchich: Relax for Men

Darya Apakhonchich (s.1985) on pietarilainen taiteilija ja opettaja, joka vuonna 2016 alkaneella teossarjallaan Relax for Men näyttää, miten useimmiten hyväksikäyttöön ja korruptioon perustuvaa seksityötä mainostetaan julkisessa tilassa hänen kotikaupungissaan Pietarissa. Kuvat ovat taiteilijan kannanotto ja julkisessa tilassa tapahtuvaa aktivismia.

”отдых” mainokset on maalattu katuun ja varustettu puhelinnumeroilla ja vapaasti suomennettuina kääntyvät muotoon ”lepo” tai ”lepoa miehille”. Näillä kiertoilmauksilla sekä naisten etunimillä mainostetaan Venäjällä prostituutiota, joka laittomuudestaan huolimatta on maassa suuri ja näkyvä ongelma. Seksityöntekijät ovat yksi sosiaalisesti syrjäytyneimmistä väestöryhmistä, jonka edustajia kohdellaan mielivaltaisesti ja joita uhkaa myös fyysinen väkivalta.

Apakhochichin mukaan bordellien määrä hänen kotikaupungissaan Pietarissa on valtava ja mainokset ovat levittäytyneet kaikkialle. Mainonta on laitonta, mutta taiteilijan mukaan kaupungit eivät kiirehdi mainosten puhdistuksessa, koska valtaapitävien omat taloudelliset intressit ovat usein kytkeytyneet ihmiskauppaan.


Mahdollisuus

8.3.–26.5.2019
Suomen valokuvataiteen museo



Airin Bahmani: Yhdenvertaisia vuorilla


”Yhteiskunnan vapauden astetta
heijastaa naisten vapauden aste.”

Persiankielinen iskulause rakennuksen ulkoseinässä


Iranilais-suomalainen ihmisoikeusaktivisti ja valokuvaaja Airin Bahmani (s. 1990) on dokumentoinut Iranista Irakin puolelle vuoristoon paenneiden kurdien muodostamaa itsejärjestäytynyttä pienoisyhteiskuntaa. Sen kantavia periaatteita ovat sukupuolten välinen yhdenvertaisuus ja osallistava demokratia. Vuoristoon rakennetun yhteisön poliittinen ja sosiaalinen kulttuuri perustuvat tasa-arvolle ja uskonvapaudelle, jotka eivät toteudu Iranin nykyisessä poliittisessa järjestelmässä.

Raja-alueelle pakenee iranilaisia monenlaisista taustoista ja monista eri syistä, muun muassa Iranin hallinnon heihin kohdistaman poliittisen vainon vuoksi. Monet ovat kärsineet Iranissa mielivaltaisia, vuosien pituisia vankeustuomioita. Monia on kidutettu ja heidän perheenjäseniään teloitettu. Osa vuorilla asuvista sisseistä on vastikään ylittänyt maiden välisen rajan, osa pakeni maasta jo 1980-luvulla Iranin vallankumouksen jälkeisenä ajanjaksona.

Vasemmistolaisen iranilais-kurdilaisen diasporan itsejärjestäytynyt yhteisö on sotilastukikohta. Yhteiskuntanäkemystensä vuoksi se on joutunut sekä Iranin hallinnon että irakilaisten islamistiryhmien tekemien iskujen kohteeksi, minkä vuoksi yhteisö suojelee itseään aseellisesti.

Teoskokonaisuus on toteutettu Patricia Seppälän säätiön tuella.

Mahdollisuus

8.3.–26.5.2019
Suomen valokuvataiteen museo



Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä:
James Bond Nieminen ja muita muotokuvia

Lyhdyn valokuvatyöpajalaisten teossarja on syntynyt tekijöiden jaetun intohimon pohjalta James Bond -elokuvia kohtaan. Lyhdyn valokuvatyöpajat lähtevät niistä lähtökohdista, mitä kukakin haluaa tehdä. Tärkeää on toimia työryhmänä. Työpajassa syntyneet kuvat auttavat tuntemattomia ihmisiä kohtaamaan toisensa, sekä antavat äänen ihmisille, joille puhe ei aina välttämättä ole sujuvin ilmaisumuoto. Pekka Elomaa on toiminut työpajan vapaaehtoisena ohjaajana lähes 20 vuoden ajan.

Keskustelu kehitysvammaisten oikeuksista, saavutettavuuden tärkeydestä sekä kriittinen ableismismin (kielteinen asennoituminen vammaisia ihmisiä kohtaan) tarkastelu ovat vihdoin laajemmin heränneet Suomessa, joka on ollut viimeisimpiä maita Euroopassa ehkäisemässä vammaisten syrjintää. Suomi ratifioi vasta vuonna 2016 YK:n vammaissopimuksen, joka takaa täydet ihmisoikeudet vammaisille. Edelleen sopimus ei toteudu kaikkialla. Usein kehitysvammaisten elinpiiri supistuu mekaaniseksi laitoselämäksi. Lyhty ry:ssä halutaan näyttää, että toisenlainenkin toiminta on mahdollista.


Valokuvatyöpajan ohjaajat:
Valokuvaajat Pekka Elomaa & Miska Reimaluoto
Valokuvatyöpajan työryhmäläiset:
Kristian Barck, Valtteri Kleemola, Jaakko Nieminen, Tanya Palmgren, Jarmo Tähtinen
Videoiden editointi: Otto Jahnukainen


Mahdollisuus

8.3.–26.5.2019
Suomen valokuvataiteen museo