Ritva Kovalainen, Sanni Seppo  & Ville Tanttu:
Hakkuuautiomaa ja särkynyt jalokivi - puhetta metsästä

Ritva Kovalainen & Sanni Seppo:
Sateenkaaren pää


Ritva Kovalainen, Sanni Seppo & Ville Tanttu: Metsäpuhetta


Metsästä täytyy puhua. Metsä ei ole kuriositeetti, sivuseikka eikä pikkuasia. Se on monenlaisten näkemysten taistelutanner, mutta myös paras väline varastoida hiiltä ja torjua siten ilmastonmuutosta. Ja vain kiinnittämällä huomiota metsään, voimme estää tuhansien eliölajien häviämisen ympäriltämme omana elinaikanamme. Suomessa on jäljellä noin 2,9 % luonnontilaista metsää. Puut kyllä kasvavat hakkuiden jälkeen, mutta luonnon palautuminen lajistoineen ja erityisine elinympäristöineen edellyttää satojen vuosien rauhaa. Hallitus koventaa metsistä revittävää tulostavoitetta paikatakseen budjettivajetta ja kasvattaa hakkuumääriä edistäessään bioinvestointeja, mutta sahaa samalla oksaa, jolla me istumme. Katastrofi on jo täällä: hyönteiskato, lintukato, kaksituhatta tällä menolla Suomesta häviävää metsälajia, yhä lämpenevä ilmasto.

Kuka lopultakin päättää yhteisen ympäristömme ja samalla tuhansien lajien ja lopulta myös omasta tulevaisuudestamme?  Suuri osa metsistämme on valtion omistuksessa ja lainsäädännöllä ohjataan myös yksityismetsien käyttöä. Vaikuttaminen on välttämätöntä ja myös mahdollista.

Sateenkaaren pää -elokuvassa metsän keskellä asuneet kertovat koko kotiseutunsa muuttumisesta  metsä- ja turveteollisuuden raaka-aine jalostamoksi. Jalokivi on särkynyt. Ruuhka-Suomesta tehtyjen mökkireissujen perustella luonnonmullistuksen mittakaavaa on vaikeaa hahmottaa, mutta salojen asukkaille ja kulkijoille se näyttäytyy totaalisuudessaan. Ainin, Irman, Pentin ja Jounin muistelemana voimme enää vain yrittää tavoitella sitä henkeä, joka konein uuteen uskoon käsitellyissä paikoissa on ollut.

Metsäpuhetta-elokuvassa erilaiset näkemykset ottavat  mittaa metsästä. Ammattilainen luottaa tulevaisuuden metsän kasvavan “hakkuuautiomaan” paikalle, mutta ekologi näkee mullistuksen, jonka volyymiä lajirikas luonto ei kestä. Mikä aktivistille on elämän peruskysymys, on professorille hyödynnettävä tuotantopotentiaali. Miten muodostaa oikea näkemys ristiriitaisen informaation tulituksessa? Onko totuus mielipide? Näkemyksiään metsästä jakavat metsänhoitaja, metsäekologi, metsäprofessori, opiskelija, metsäaktivisti, eläkeläinen ja lapsi.


Teksti: Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo

Mahdollisuus

8.3.–26.5.2019
Suomen valokuvataiteen museo